Kymmenen vuotta odotustilassa

Olen persoonaltani optimistinen. Muut kuvailevat minua usein iloiseksi. Näen ympärilläni mahdollisuuksia ja saatan täyttyä mielihyvän tunteesta, kun näen jotain kaunista. Tai kun lintulaudalle ilmestyy uusi lintulaji. Se tuntuu etenkin yläosassa kehoani kihelmöivältä, pirskahtelevaltakin. Suuni vetäytyy hymyyn. Vaikka byrokratia on harvoin erityisen kaunista, sekin voi näköjään saada aikaan vastaavia tunteita. Muistan kehon kihelmöineen helpotuksesta, onnesta, innosta ja jännityksestäkin, kun reilu vuosi sitten saimme luvan ”yhden alle 18-vuotiaan lapsen adoptioon”. Meille tulee lapsi!

Ensimmäinen vaihtoehto

Juttu on ilmestynyt lehdessä Adoptioperheet 3/23. Teksti: Outi Vehka-aho Perheytyminen ensisijaisesti adoption kautta on harvinainen valinta. Adoptio perheytymisen muotona on niin kotimaassa kuin kansainvälisesti melko harvinaista. Adoptiolautakunnan 2022 toimintakertomuksen mukaan Suomeen … Lue lisää

Uusi merkitys elämälle

Ihminen on osa jotakin itseään suurempaa. Kun meistä toivottavasti tulee jossain vaiheessa adoption kautta vanhemmat, omat elämämme saavat aivan uudenlaisen merkityksen. Silloin kaikella, mitä teemme, on merkitys paitsi itsellemme ja toisillemme myös lapselle. Haluamme tarjota hänelle perheen, joka ei jätä häntä koskaan, ja kiintymyssuhteita, jotka säilyvät aina. Samalla alamme elää samanlaista perhe elämää kuin lapsiperheet kaikkialla. Olemme tärkeitä lapselle, ja hän on tärkeä meille. Hän tietämättään tuo perheeseemme sen viimeisen palan, joka siitä vielä puuttuu. Lapsen hymykin on merkityksellinen, koska siitä välittyy tunne vanhempaa kohtaan silloin, kun yhteistä kieltä ei vielä ole. Meistä tulee osa ikiaikaista jatkumoa, sukupolvien ketjua.

Adoptioperheet ry
Kalevankatu 16,
00100 Helsinki