Isyys saa näkyä työpaikalla

Kohdellaanko isiä ja äitejä työpaikallasi tasaveroisesti? Onko teillä normaalia, että isä on poissa töistä hoitamassa sairastunutta lasta, tai hän jää pitkälle perhevapaalle? Vai oletetaanko isän hoitavan työnsä perhevapaan ohessa? Etenkään ...

Kohdellaanko isiä ja äitejä työpaikallasi tasaveroisesti? Onko teillä normaalia, että isä on poissa töistä hoitamassa sairastunutta lasta, tai hän jää pitkälle perhevapaalle? Vai oletetaanko isän hoitavan työnsä perhevapaan ohessa?

Etenkään moni vanhemman sukupolven mies ei ole tottunut siihen, että työpaikoilla puhuttaisiin työn ja isyyden yhteensovittamisesta. Kun naiset aiemmin jäivät töistä kotiin lasten sairastuttua, huolehtivat kuljetuksista hoitopaikkaan ja pitivät pitkät perhevapaat, isyyden ja työnteon yhdistämiseen ei päässyt syntymään sopivaa puhetapaa ja käsitteitä. Isyydestä on ollut helppo vaieta.
Ajat ovat nyt murroksessa. Tämän hetken perheenisät ja isoisät elävät Suomessa eri todellisuutta kuin edeltäjänsä. He ovat olleet valmiita muutokseen. Tilanne ei kuitenkaan ole vielä optimaalinen kaikilla toimialoilla ja työyhteisöissä, asenteissa ja pelisäännöissä.

Isäystävällinen työnteko voi tarkoittaa isän etätyöskentelyä, päivittäisiä joustoja perheen arjen mukaan, lasten lomiin ajoittuvia omia vapaita, lähijohdon ymmärtäväistä asennetta töistä poissaoloja kohtaan ja paljon muuta. Isäystävällisessä organisaatioissa isät voivat olla pitkillä perhevapailla, jotkut jopa pidempään kuin äidit.
Kotona arjen vastuut eivät ole enää pitkään aikaan hoituneet yksin äitivetoisesti, vaikka tutkimusten mukaan naiset edelleen käyttävät kotitöihin miehiä enemmän aikaa. Suomalaiset isät ovat tilastojen mukaan ottaneet yhä enemmän vastuuta kodin arjesta ja perhe-elämän “meta-töistä”, kuten suunnittelusta ja organisoinnista.

Isät toivovat arkeensa joustavuutta työn ja muun elämän tasapainotteluun.

Hyvä niin, koska arkea ja organisointia perheissä riittää. Toisaalta työpaikoilla on yhä edelleen enemmän äiteihin kuin isiin liittyviä perheen ja työn yhteensovittamisen käytäntöjä. Monet isät itse kertovat ja kirjoittavat omista kokemuksistaan avoimemmin kuin ennen. Isät toivovat arkeensa joustavuutta työn ja muun elämän tasapainotteluun. Valtaosa äideistä myös mielellään nykyään tarjoaa isille vanhemmuuden eri puolet ja mausteet.

Yhdenkään isän ei pitäisi joutua opettamaan lähijohdolleen, mitkä perhevapaat ovat isälle mahdollisia. Monet spontaanit kommentit tai varsinkaan letkautukset “Mikon mammalomasta” eivät ole hyväksi. Ne jättävät ikävän jälkimaun. Jokaisen on mietittävä, mitä suustaan päästää.
Kun kielenkäyttöön, ohjeisiin ja reagointitapoihin kiinnitetään huomiota, työpaikoilla välitetään viesti, että vaihtelevissa perhetilanteissa erilaiset järjestelyt onnistuvat. Onnistuneilla työntekijäkokemuksilla voidaan osoittaa, että perheystävällisyys on nykyaikaisen työyhteisön peruspilari ja isäystävällisyys tasa-arvoteko.

Aina perheen ja työn yhteensovittaminen ei ole helppoa, eikä se ole sitä kenellekään. Nykyään vanhemmilta odotetaan sukupuolesta riippumatta osallistumista lapsen lääkärikäynteihin, päväkotien ja koulujen kasvatuskeskusteluihin ja muihin tilaisuuksiin. Isä voi olla perheen ensisijainen yhteyshenkilö esimerkiksi koulun tai päiväkodin suuntaan. Isä ei ole vain äidin apulainen tai passiivinen viestinviejä. Niinpä isyyden ei pitäisi olla myöskään työpaikoilla vähemmän näkyvää kuin äitiyden.

 


Kirjoittaja Anna Kokko työskentelee hankepäällikkönä Väestöliitossa Tasa-arvo ja isät -hankkeessa. Kirjoitus on julkaistu Adoptioperheet-lehdessä 1/2020 Vieraskynä-palstalla.

Adoptioperheet ry
Kalevankatu 16,
00100 Helsinki