Tutkimus

Tutkimus lastensuojelullisen adoption käytöstä

Mitä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ajattelevat kotimaan adoption käytöstä lastensuojelun toimenpiteenä? Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita siihen liittyy? Näihin kysymyksiin vastaa tutkimusraportti Adoption asema lastensuojelussa.

Adoptioperheet ry toteutti vuonna 2017 tutkimuksen ammattilaisten näkemyksistä ja kokemuksista lastensuojelulliseen adoptioon liittyen. Tutkimuksen tarkoitus oli kerätä tietoa lastensuojelullisen adoption käytöstä ja siitä, millaisia ammatillisia näkemyksiä perheitä kohtaavilla ammattilaisilla on adoption käytöstä.

Hanketta varten yhdistys palkkasi tutkijaksi YTM Eveliina Heinosen. Tutkijan palkka maksettiin testamenttivaroilla, jotka on osoitettu Adoptioperheet-yhdistykselle kotimaan adoption kehittämistarkoituksiin. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton, Pelastakaa Lapset ry:n ja Tampereen yliopiston kanssa. Tutkimuksen sähköinen kyselyaineisto kerättiin ammattiliittojen ja -yhdistysten (Talentia, Psykologiliitto, Tehy, Terveydenhoitajaliitto, Lastenlääkäriyhdistys ja Lastenpsykiatriyhdistys) avustuksella touko-kesäkuussa 2017.

Esittelimme tutkimustuloksia Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä. Kävimme keskustelua tutkimustuloksista eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestetyssä Pysyvä koti lapselle -seminaarissa. Voit katsoa osan seminaarin puheenvuoroista yhdistyksen YouTube-kanavalta. Tutkija Eveliina Heinonen esitteli tuloksia myös Lastensuojelun ajankohtaispäivillä 2018.

Hyppää suoraan tuloksiin sivun alalaitaan!

Tutkimusraportti on julkaistu Lastensuojelun keskusliiton julkaisusarjassa 23.5.2018.
Adoption asema lastensuojelussa -tutkimusraportti (PDF aukeaa omaan ikkunaan)

Katso myös aiheeseen linkittyvä Sanna Laineen, Tarja Pösön ja Tatu Ujulan artikkeli
Adoptio lastensuojelussa – lukumääristä ja ominaispiirteistä (PDF aukeaa omaan ikkunaan, Yhteiskuntapolitiikka 2/2018)

LSKL:n tiedote tutkimuksesta ”Tietoa adoptiosta lastensuojelussa tulee lisätä”

Tiivistelmä tutkimuksesta

MIKSI?

Suomalaista lastensuojelua on kritisoitu siitä, että se ei pysty tarjoamaan huostaan otetuille lapsille pysyvyyttä. Esimerkiksi YK:n Lapsen oikeuksien komitea on esittänyt huomautuksia lasten toistuvista sijoituksista suomalaisessa lastensuojelussa ja toistuvien sijoitusten lukumäärän kasvusta. Adoptiota lastensuojelun keinona koskeva keskustelu ja tutkimus on ollut Suomessa kuitenkin niukkaa.

MITÄ?

Tutkimuksessa on kartoitettu kyselyn avulla lapsi- ja perhepalveluissa työskentelevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asenteita, näkemyksiä ja kokemuksia adoption käytöstä lastensuojelun toimenpiteenä. Samalla tutkimus on keskustelunavaus siitä, olisiko Suomessa syytä voimistaa adoptiota lastensuojelullisena toimenpiteenä huostaanoton rinnalla.

MITEN?

Kysely toteutettiin sähköisenä, ja aineisto kerättiin touko–kesäkuussa 2017. Kyselyyn vastattiin anonyymisti. Aineisto koostuu sekä määrällisistä että laadullisista vastauksista, jotka on analysoitu kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin. Aineiston 771 vastaajaa tavoitettiin ammattiliittojensa jäsenrekisterien ja sosiaalisen median kautta. Vastaajat kohtaavat työssään sellaisia lasten ja perheiden tilanteita, joissa voidaan harkita lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle. Vastaajat ovat pääasiassa psykologeja/psykoterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä, lääkäreitä, sosiaalialan ohjaajia ja terveydenhoitajia.

KUKA?

Tutkimus on Adoptioperheet ry:n, Lastensuojelun Keskusliiton, Pelastakaa Lapset ry:n ja Tampereen yliopiston yhteistyöhanke. Tutkimuksen ohjausryhmässä oli edustus näistä organisaatioista. Tutkimuksen on toteuttanut Adoptioperheet ry:n palkkaama ulkopuolinen tutkija (YTM), sosiaalityöntekijä Eveliina Heinonen. Keskeisessä osassa oli myös Adoptioperheet ry:n tutkimusharjoittelija (VTK) Veera Adolfsen.

Tulos 1: Adoption käytöllä voitaisiin vastaajien mielestä turvata lapsen edun toteutumista ja oikeutta pysyvyyteen ja turvallisuuteen. 

Enemmistö vastaajista (89 %) arvioi lapsen edun ja oikeuksien toteutumisen olevan vaarassa nykyisessä väliaikaisuuteen perustuvassa sijaishuoltojärjestelmässä. Melkein yhtä moni (87 %) on sitä mieltä, että adoptiota tulisi vahvistaa lastensuojelun sijoitusvaihtoehtona. Adoptio varmistaa vastaajien mukaan huostaanottoa paremmin lapsen perhe- ja ihmissuhteiden pysyvyyden. Pysyvyys mahdollistaa lapsen kiinnittymisen perheeseen ja kiintymyssuhteiden muodostumisen.

Tulos 2: Adoptio otetaan harvoin puheeksi, vaikka vastaajat kohtaavat tilanteita, joissa ajattelevat, että adoptio olisi lapsen edun mukaista.

Neljä viidestä vastaajasta kertoo kohdanneensa viimeisen kolmen vuoden aikana tilanteen, jossa on ajatellut, että lapsen edun mukaista olisi adoptio uuteen perheeseen. Vain 17 prosenttia on ottanut adoption puheeksi asiakkaansa kanssa. Adoption puheeksi ottamista vaikeuttaa mm. tiedon ja käytäntöjen puute ja se, ettei adoptiota nähdä huostaanoton vaihtoehtona. Moni vastaaja arvioi, ettei asia kuulu hänen työnkuvaansa.

Tulos 3: Vastaajat pitävät adoptiota hyvänä sijoitusvaihtoehtona tietynlaisissa tilanteissa.

Adoptiota kannatetaan varsinkin silloin, kun biologiset vanhemmat suostuvat adoptioon, lapsi on vielä nuori, ja vanhemmilla ei tuesta huolimatta ole nyt tai myöhemmin kykyä hoitaa lasta. Adoptio nähdään hyvänä vaihtoehtona etenkin tilanteessa, jossa pienen lapsen kiintymyssuhteet tulisi turvata. Vastaajat pitävät tärkeänä vanhemman suostumusta adoptioon. Avoimen adoption mahdollisuus nähdään keskeisenä perusteena sille, että adoptiota voitaisiin joissakin tilanteissa käyttää huostaanoton vaihtoehtona. Näin yhteydenpito biologisten vanhempien, läheisten ja lapsen välillä voisi jatkua adoption jälkeenkin.

Tulos 4: Adoption käyttö lastensuojelun toimenpiteenä ei vastaajien mielestä olisi ongelmatonta.

Adoptioon nähdään sisältyvän vallankäyttöä ja siten myös mahdollisuus vallan väärinkäyttöön. Osa vastaajista näkee, että adoptio on liian voimakas ja lopullinen puuttuminen yksityiseen perhe-elämään. Vastaajat perustelevat adoption ongelmallisuutta myös käsityksellään siitä, että lastensuojelun tukitoimet päättyisivät adoption jälkeen, ja että lapsen edun mukaisten, pysyvien adoptiovanhempien löytäminen voi olla haastavaa. Osa vastaajista arvioi, että adoption mahdollisuus voisi heikentää biologisten vanhempien hakeutumista lastensuojeluun ja yhteistyötä lastensuojelun kanssa.

Tutkimusraportti ilmestyi toukokuussa 2018

Löydät tutkimustulokset printatussa muodossa täältä ja yhdistyksen toimenpide-ehdotukset täältä.

X