Koulu

Koulun aloittaminen on tärkeä vaihe adoptiolapsen elämässä. Adoptioperheet toivovat usein opettajilta ymmärrystä esimerkiksi kielen kehityksestä, oppimisvaikeuksista, rasismiin puuttumisesta ja kiintymyssuhdehäiriöisen lapsen sopeutumisesta.

Näille sivuille olemme koonneet aineistoja, jotka edesauttavat kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Osa adoptoiduista kehittyy kuten ikätoverinsa, osalla on traumatausta, haasteita tunteiden säätelyssä tai oppisvaikeuksia. Se, miten hylkäämiskokemus näyttäytyy arjessa, on hyvin yksilökohtaista, ja siksi samat asiat eivät toimi kaikissa perheissä. Kun ymmärrät adoptioon liittyviä asioita, helpottuu myös yhteistyö vanhempien ja lapsen kanssa.

Tervetuloa hakemaan tietoa hyvistä käytännöistä ja tukimuodoista, jotta lapsi voi kukoistaa koulussa!

Tietoa adoptoidusta lapsesta varhaiskasvatuksessa ja neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa.

TURVALLISEEN ALOITUKSEEN KANNATTAA PANOSTAA

Adoptoidut lapset tarvitsevat usein tavallista pidemmän sopeutumisajan päivähoitoon ja kouluun, sillä aikaisemmat isot elämänmuutokset saavat herkäksi uusissa tilanteissa. Hyvällä aloituksella on suuri merkitys turvallisuuden tunteen kehittymiselle.

Kyselyidemme mukaan (2005 ja 2012) joka toinen (50 %) adoptoiduista käy kouluvalmiusarviossa ja heistä noin puolelle (25 %) haetaan koululykkäystä. Kognitiiviset taidot saattavat olla hyvinkin ikätasolla, mutta sosiaalisissa valmiuksissa kirittävää. Joskus leikki-ikäisenä tai vanhempana kansainvälisesti adoptoitu lapsi hyötyy lykkäyksestä kielitaidon kannalta.

Adoptoitu joutuu kaiken uuden tiedon omaksumisen rinnalla rakentamaan kiintymyssuhdetta uusiin vanhempiinsa ja käy suuria pohdintoja menneisyytensä ja uuden elämän välillä. Ei siis ihme, että osa adoptoiduista käyttää voimavaransa maksimaalisesti varsinaisen koulupäivän aikana.

Lue lisää:

ADOPTIOVANHEMPI ON OPETTAJAN KUMPPANI

Kaikki vanhemmat pohtivat, johtuuko jokin asia lapsen elämässä hänen kehitysvaiheestaan vai persoonallisuudestaan. Adoptiovanhemmat miettivät lisäksi kolmatta muuttujaa – johtuuko tämä tai tuo adoptiotaustasta? Lue lisää adoptioon liittyvästä erityistarpeisuudesta. 

Oma vanhempi on usein lapsensa paras asiantuntija. Hän usein huomaa, jos meneillään on jotain tavallisuudesta poikkeavaa tai on syytä huoleen.

Adoptiovanhemmat tekevät yleensä mielellään yhteistyötä koulun kanssa. Heillä on paljon tietoa ja kokemusta lapsen kohtaamisesta ja tukemisesta, jota kannattaa hyödyntää. Traumataustaisen lapsen kanssa tavanomainen logiikka ei aina toimi, pienetkin rutiinin muutokset voivat olla hankalia, ja perusturvallisuuden vahvistaminen vaatii paljon aikaa. Adoptioon ja kiintymyssuhteisiin edes vähän perehtynyt opettaja saa adoptiovanhemmilta kiitosta!

TEESIT OPETTAJALLE

  • Kiitos, että kohtaat minut yksilönä ja kohtelet minua samalla tavalla kuin muitakin lapsia ja nuoria.
  • Kiitos, että et tee erilaisesta taustastani numeroa.
  • Kiitos, että luot positiivisen kuvan erilaisuudesta.
  • Kiitos, että puutut rasismiin, kiusaamiseen ja ikäviin kommentteihin.
  • Kiitos, että et kysele adoptiovanhempieni tai biologisten vanhempieni taustasta.
  • Kiitos, että et puhu biologisista vanhemmistani ”oikeina vanhempina”.
  • Kiitos, että muistat, että olen suomalainen.

Laajempi, tulostettava lista Opettajan teeseistä löytyy PDF-tiedostona (1 x A4, avautuu omaan ikkunaan)

TUKEA TYÖHÖN

Oppimisen tuen neuvontapalvelu 
Numeroon 0295 332 900 vastataan koulujen lukukausien aikana arkisin klo 9-15

Henkilökohtaista, maksutonta keskusteluapua ja neuvontaa saa Yhteiset Lapsemme ry:n adoptiokuraattorilta.

 

Adoptioperheiden tuottamat kouluoppaat

Olemme tuottaneet kaksi tiivistä pakettia kodin ja koulun yhteistyöhön adoptioon ja oppimiseen liittyvistä aiheista. Molemmat löytyvät vapaasti pdf-tiedostoina verkosta! Klikkaa alta!

Haluatko omasi painettuna?
Tuoreempaa Kouluopastamme saa tilata veloituksetta joko meidän verkkokaupastamme tai SubjectAidin -alustalta.

Adoptioperheet ry:n Koululehti (2012)
sähköinen näköispainos, eri kouluasteita (PDF aukeaa uuteen ikkunaan)

Poimintoja sisällöstä:

  • Tutkimus: Oppimisvaikeudet yhteydessä reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriön (RAD) oireisiin
  • Kahden kulttuurin koululaiset
  • Tärkeintä on motivaation sytyttäminen
  • Mitä monikulttuurisuuskasvatus on?
  • Ennakkoluulottomasti ammattiin
  • Vähintään puoli vuotta työssäoppimista
  • Vanhempi tuntee lapsensa parhaiten
  • Adoptivbarns skolsituation
poika hymyilee reppu selässä

Adoptioperheet ry:n Kouluopaslehti (2020)
sähköinen näköispainos, eri kouluasteita (PDF aukeaa uuteen ikkunaan)

Poimintoja sisällöstä:

  • Miten adoptio näkyy luokkahuoneessa?
  • Apua itsesäätelyyn
  • Kouluterveyskyselyn satoa
  • Kouluvahvuudet esiin
  • Kieli solmussa
  • Kouluruokailun näkymätön merkitys
  • Luokkahuone vai oppimistori?
  • Tarkkaavaisuushäiriö vai traumaoireilua?
  • Ihana, kamala yläkoulu
  • Adoptoidun ajatuksia: Ranskan kulttuurin tuntijaksi (linkki verkkoartikkeliin)

MITEN ADOPTIOTAUSTA VOI VAIKUTTAA OPPIMISEEN?

Ulkomailta Suomeen adoptoitujen lasten reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriön oireiden yhteyttä oppimisvaikeuksiin tutkittiin osana FINADO-tutkimusta. Lapset, joilla kiintymyssuhdehäiriöön viittaavia oireita oli paljon tai joiden oireet olivat pysyviä, kohtasivat muita todennäköisemmin oppimisvaikeuksia ja varsinkin vakavia oppimisvaikeuksia. Se saattaa selittää kansainväliseen adoptioon liitettyjä oppimisvaikeuksia.

Adoptio on lapsen kehityksen kannalta askel parempaan. (Lue lisää: Koskaan ei ole liian myöhäistä muodostaa kiintymyssuhdetta )  Lasten menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta aikainen tunnistaminen ja ohjaaminen avun ja tuen piiriin auttaa.

Lue lisää:

Lapsen katkonainen kiintymyssuhdehistoria ja hylkäämisen aiheuttama traumatausta saattavat joskus näkyä turhautumisena, kiukutteluna tai keskittymiskyvyn puutteena. Kiintymyssuhdehäiriö sekoitetaan helposti ADHD:hen, vaikka kyse onkin aivan muusta. Kiintymystrauman vuoksi lapselta ei voi vaatia liian varhain itsenäistä toimintaa, etenkään vieraassa ympäristössä ja vieraiden ihmisten parissa.

Lue lisää:

KIUSAAMISEN SYYNÄ PUUTTEELLISET SOSIAALISET TAIDOT

Hanna Raaskan johtama tutkimusryhmä tutki 9-15 -vuotiaiden kansainvälisesti adoptoitujen lasten kiusaamiskokemuksia lasten itsensä raportoimana. FINADO-tutkimuksen mukaan 3.- ja 4.-luokkalaiset adoptoidut olivat kokeneet enemmän koulukiusaamista kuin samanikäiset perheeseen syntyneet lapset. Muissa ikäryhmissä merkittävää eroa kiusaamiskokemusten määrässä ei ollut.

Kiusatuksi tulemisen taustalla ei ollut lapsen oppimisvaikeudet, kielelliset pulmat tai kantaväestöstä poikkeava ulkonäkö. Sen siijaan kiusaamiskokemukset olivat yhteydessä lapsen kyselyhetkellä ilmenevään sosiaaliseen taidottomuuteen ja adoption jälkeisiin reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriön oireisiin.

Lapsi tarvitsee aikuisen tukea sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen.

RASISMI ON TOTTA

Suomi on rasistinen maa, vaikka valkoihoisten voi olla vaikea sitä huomata. Jo päiväkoti-ikäiset osaavat käyttää ihonväriä vallan saamisen keinona, ja monille koululaisille rasistinen kohtelu on arkipäivää. Ethän ole ”värisokea” vaan näet tosiasiat: maailma – myös koulumaailma – on erilainen tummaihoisille ja vaaleaihoisille, aivan kuten se se on erilainen tytöille ja pojille.

Rasismista on tärkeä puhua ihan pienillekin – tutkimustee mukaan se suojaa heitä! Rasisimi ei ole kaveritaito-ongelma vaan syvällä yhteiskunnan rakenteissa oleva ilmiö, jossa valkoihoisia pidetään ylivertaisina. Muista, että rasismia ei voi ”sopia”, vana se on aina tuomittava teko. Omaan etniseen taustaan liittyvä sovittelu ei ole oikea tapa purkaa rasismia!

Adoptio ja rasismi

SANOJEN VOIMAA

Adoptio on monille lapsille uusi asia, ja aikuistenkin puheeseen voi eksyä loukkaavia termejä. Muistathan puhua syntymävanhemmista tai biologisista vanhemmista (ei ”oikeista vanhemmista”), jotka eivät voineet pitää huolta lapsestaan (EI ”hylkäsivät” / ”eivät halunneet pitää” / ”antoivat pois”), minkä vuoksi lapselle etsittiin adoptioperhe eli ihan tavalliset vanhemmat. Perheessä voi olla adoptoituja lapsia ja perheeseen syntyneitä eli biologisia lapsia (EI ”omia”), mutta kaikki lapset ovat vanhempien omia ja keskenään ihan oikeita sisaruksia. Kansainvälisesti adoptoitu lapsi on suomalainen, vaikka Suomi ei ole hänen syntymämaansa (EI ”kotimaansa”). Nuoren on tärkeä saada itse määritellä, onko hän afrosuomalainen, musta vai tummaihoinen.

TUUNAA TEHTÄVÄT

Adoptoitu tuntee kuuluvansa joukkoon, kun sukupuumonisteeseen on valmiiksi piirretty juuret syntymäperhettä varten, varhaisten vauvakuvien sijaan luokassa esitellään kaikenlaisia tärkeitä lapsuuskuvia, omatyökuvatyöpajassa löytyy tummanruskeaa paperia, isänpäivänä kortteja saa tehdä useammallekin isälle tai kenelle vaan tärkeälle aikuisille, ja ääneen luetaan kirjaa, jossa on erilaisia perheitä. Esikuvia tarvitaan – pyydä seuraavan kerran luokkaan vieraaksi tummaihoinen henkilö!

LAPSEN TARINA ON HÄNEN OMANSA

Se on yksityinen ja erityinen. Adoptioon liittyy aina suuria menetyksiä ja niistä puhuminen voi olla vaikeaa – ai aina, mutta joissain tilanteissa. Adoptiolapsi on myös ylpeä juuristaan ja haluaa joskus niistä kertoa kuten kuka tahansa. Kiitos, kun kuulostelet herkästi, millainen päivä lapsella on!

Kansainvälisesti adoptoitu lapsi on suomalainen siinä missä muutkin eikä hän ole syntymämaansa tai -kulttuurinsa asiantuntija tai edustaja. Omat tiedot lapsen syntymämaasta kannattaa päivittää, jotta voi välttää eksotisoinnin ja surkuttelun. Esimerkiksi Etelä-Afrikkaan on myönnetty kaksi kertaa enemmän Nobelin palkintoja kuin Suomeen, ja sieltä on kotoisin myös Teslan ja Space.X:n kehittäjä!

Lastenkirjojen kautta adoptio tutuksi

Lastenkirjat ovat hyvä tapa käsitellä erilaisia aiheita. Niissä asiat on yleensä selitetty aika yksinkertaisesti, ja näin kenenkään yksittäisen oppilaan ei tarvitse kertoa juuri omaa tarinaansa.

Tutustu listaukseemme adoptiota käsittelevistä lastenkirjoista!

ADOPTIOPROSESSI

Adoptiovanhemmaksi ei päädytä sattumalta vaan tietoisesti ja säännellyn prosessin tuloksena. Haluatko tietää, millainen on tie adoptioperheeksi? Kurkkaa lisätietoa sivultamme adoptiopolku !

Hyvä kysymys -sivustolta löydät koostamamme Kahdeksan faktaa adoptiosta

Adoptioluennot opettajille

Adoptioluennot opettajille on kolmiosainen luentosarja adoptiosta peruskoulun opettajille. Luentosarja soveltuu myös muille, jotka hyötyvät adoptiotietoudesta, kuten varhaiskasvattajille, adoptiovanhemmille, adoptionhakijoille sekä adoptiotyön ammattilaisille.

Videoidussa luentosarjassa luennoitsijana toimii Sanna Mäkipää. Hän on terveystieteiden maisteri (TtM), kouluttaja, työnohjaaja STOry ja Brain-Based Coach.

Luentosarja on valmistettu yhteistyössä Yhteiset Lapsemme ry:n, Interpedian, Pelastakaa Lapset ry:n ja Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmän kanssa.

X