Tietoa perhe-etuuksista

Jos saat lapsen hoitoosi 31.7.2022 jälkeen, sinua koskevat perhevapaauudistuksen mukaiset perhevapaat! Katso lisätietoja KELAn sivuilta.

1.4.2019 astuivat voimaan seuraavat parannukset adoptioperheille:

1. Adoptiovanhemman vanhempainrahakausi pidennetään 233 arkipäivään lapsen hoitoonottamisesta lukien. Vanhempainrahaoikeus myönnetään kaikille alle 18-vuotiaan lapsen perheen ulkopuolelta adoptoiville vanhemmille.
Adoptiovanhempi saa minimipäivärahan opiskelu- tai työskentelypäiviltä samoin ehdoin kuin biologinen vanhempi (samalla vanhempainpäivärahakauden katkeaminen työskentelypäivään loppuu). Päivärahasi määrä perustuu vuosituloon. Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet etuusoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta.

2. Myös lapsen yksin adoptoivalle ja lapsestaan yksin huolehtivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäivärahapäiviin.

3. Isyysrahakautta pidennetään, kun samalla kertaa perheeseen tulee useampi lapsi. Pidennyspäivien määrä riippuu samalla kertaa adoptoitujen lasten lukumäärästä niin, että pidennys on aina yhtä useammasta lapsesta 18 arkipäivää.

4. Kunnallisen luottamustoimen hoitamista ei pidetä ansiotyönä, joka aiheuttaa vanhempainpäivärahan maksamisen vähimmäismääräisenä.

5. Adoptiotukea korotettiin 0,3 miljoonan euron vuosittaisella määrärahalisäyksellä.
Uudet adoptiotukiluokat ovat  

  • Thaimaa 5000 eur
  • muut maat 7000 eur
  • Taiwan 9000 eur.

On erittäin tärkeää, että varmistat perhettäsi koskevat perhe-etuudet Kelasta, kun asia on sinulle ajankohtainen!

Yleisimmät lapsiperheiden etuudet löydät Kelan sivuilta, ja useimpia niistä voit hakea sähköisesti.  Tunnistautuminen tapahtuu henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Myös liitteet voi toimittaa verkossa. Kelalta voi myös varata ajan, jolloin voi yhdessä virkailijan kanssa käydä läpi kaikki ajankohtaiset etuudet ja niiden hakemisen.

Kannattaa tarkistaa myös oman asuinkunnan tarjoamat sosiaali- ja varhaiskasvatuksen palvelut. Esimerkiksi arjen selviytymistä tukeva lapsiperheiden kotipalvelu on tarkoitettu kaikille lapsiperheille.

Mikäli tarvitsemasi apu tai palvelu ei löydy lapsiperheen yleisen palvelupolun kautta, ota yhteyttä adoptioneuvonnanantajaan (oma kunta tai Pelastakaa Lapset ry). Kaikilla adoption osapuolilla (adoptoidulla, adoptiovanhemmilla ja biologisilla vanhemmilla) on lakisääteinen oikeus saada neuvontaa myös adoption vahvistamisen jälkeen. Neuvonnan sosiaalityöntekijät arvioivat adoptoidun ja perheen tuen ja avun tarvetta, ovat tarvittaessa tukena uudessa elämäntilanteessa ja ohjaavat perhettä muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kelan sivuilta adoptioperheille

Haluamme parantaa adoptioperheiden yhteiskunnallista asemaa, ja siksi teemme paljon yhteistyötä eri viranomaisten, yhdistysten ja adoptiotoimijoiden kanssa. Tuomme esiin nimenomaan jäsentemme ja kohderyhmämme kokemuksen ääntä.

Ole meihin yhteydessä, jos sinulla on edunvalvontaan ja vaikuttamiseen liittyviä huolia tai ideoita!

Materiaali edunvalvontaan liittyen päivitetty 13.12.2019.

Mitä eri etuudet tarkoittavat adoptioperheiden näkökulmasta?

Adoptiotuki

Ulkomailta adoptoiva perhe saa verovapaan, kertaluonteisen tuen yhteiskunnan varoista. Tukea voi hakea heti nimeämisen jälkeen ja sen määrä riippuu lapsen syntymämaasta.

Adoptiotukiin tuli yhdistyksen vaikuttamistyön tuloksena merkittävät korotukset 2019! Uudet adoptiotukiluokat ovat Taiwan 9000 €, Thaimaa 5000 €, muut maat 7000 €.

Elatustuki

Yksin adoptoiva on oikeutettu elatustukeen. Elatustukea on viisainta hakea välittömästi lapsen tultua, sillä pääsääntöisesti sitä ei makseta takautuvasti kolmea kuukautta pidemmältä ajalta.

Täysimääräinen elatustuki on vuonna 2022 172,59 € ja se on lapsilisän tavoin veroton etuus.

Erityistilanteet

Erityistilanteista, kuten pitkäaikaissairaiden tai vammaisten lasten erityishoitorahasta, sairaalassaoloajan korvauksesta ja vammaistuesta saa tietoa Kelasta.

Hoitovapaa

Hoitovapaata ja lasten kotihoidon tukea (mahd. myös kuntalisää asuinpaikkakunnasta riippuen) voi saada vanhempainvapaan jatkoksi, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Kotihoidon tukea voi saada myös lapsen täytettyä 3 vuotta, jos hoitoonotosta on kulunut alle 2 vuotta tai kunnes lapsi aloittaa koulun.

Jotkut kunnat voivat maksaa kuntalisääkin tältä ajalta. Huomioi, että adoptioperheiden osalta kuntalisän hakuprosessi voi olla erilainen, joten asia kannattaa tarkistaa sekä Kelasta että asuinkunnasta. Jos sinun kunnassasi ei makseta kuntalisää, tee kuntalaisaloite! ( https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloitteen-valmistelu )

Adoptiovanhemman hoitovapaa ei kartuta eläkettä yli 3-vuotiaan osalta, sen sijaan alle kolmivuotiasta lasta kotona hoitavan vanhemman hoitovapaan ajalta eläkettä kertyy.

Isyysvapaa

Adoptioisillä on sama määrä isyyspäivärahapäiviä kuin biologisilla isillä. Isä voi pitää isyysvapaata 1–18 arkipäivää ja hoitaa lasta äidin kanssa samaan aikaan, tai isyysvapaan voi pitää vanhempainvapaan jatkoksi. Vapaan ajalta Kela maksaa isyysrahaa. Äiti voi saada samalta ajalta vanhempainrahan. Isyysvapaan kokonaispituus on 54 päivää riippumatta isän käyttämistä vanhempainvapaapäivistä. Isyysvapaa kerryttää eläkettä lapsen iästä riippumatta.

Joustava hoitoraha

Alle 3-vuotiaan vanhempi / vanhemmat, jotka lyhentävät työaikaansa, ovat oikeutettuja joustavaan hoitorahaan. Molemmat vanhemmat voivat saada sitä samalta kalenterijaksolta. Joustava hoitoraha on 160,80 tai 241,19 €/kk riippuen työajan pituudesta.

Lapsilisä

Lapsilisää maksetaan ensimmäisestä täydestä kuukaudesta hoitoonotosta alkaen (aikaisemmin Suomeen tulosta alkaen) sen kuukauden loppuun, kun lapsi täyttää 17 vuotta. Lapsilisän hakuaika on takautuvasti 6 kuukautta, joten sitä ja mahdollista yksinhuoltajakorotusta kannattaa hakea heti lapsiesityksen tultua. Hakemusta voi tarvittaessa täydentää myöhemmin. Lapsilisä myönnetään lapsen hoitoonotosta lähtien, mutta Kela maksaa lapsilisän takautuvasti lapsen saatua sosiaaliturvatunnuksen. Yksinhuoltaja on oikeutettu korotettuun lapsilisään. Ensimmäisen lapsen lapsilisä on (2021) 94,88 €, toisen 104,84 € ja kolmannen 133,79 €. Yksinhuoltajakorotus on 63,30 €/lapsi/kk.

Osittainen hoitovapaa

Työsopimuslain mukaan vanhemmilla on oikeus lyhentää työaikaansa, kunnes lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Molemmat vanhemmat voivat olla osittaisella hoitovapaalla samanaikaisesti. Osittaista hoitorahaa saavat eka- ja tokaluokkalaisten vanhemmat, joiden työaika on maksimissaan 30 tuntia viikossa. Hoitovapaaoikeus on alle kouluikäisen vanhemmilla, vaikka osittaista hoitorahaa ei maksettaisi. Alle 3-vuotiaan vanhemmalla on oikeus osittaisen hoitorahan sijaan joustavaan hoitorahaan. Oikeus osittaiseen hoitorahaan koskee myös YEL- ja MYEL-vakuutettuja yrittäjiä.

Äitiysavustus

Äitiysavustusta voi hakea heti lapsen nimeämisen jälkeen. Sisarusadoptio oikeuttaa korotettuun äitiysavustukseen: toinen lapsi oikeuttaa kaksinkertaiseen avustukseen, kolmas lapsi kolminkertaiseen jne (ts. kolme lasta adoptoidessaan saa kuusi äitiysavustusta). Äitiysavustus voidaan suorittaa perheelle rahana, äitiyspakkauksena tai useamman lapsen tapauksessa näiden yhdistelmänä hakijan valinnan mukaan. Rahana veroton äitiysavustus on 170 €.

Vanhempainvapaa

Adoptioäiti ei saa äitiysvapaata, joten adoptiolapsen vanhempainvapaa on kumman tahansa vanhemman käytettävissä. Vanhempainvapaa on 233 pv eli vajaa 10 kuukautta. Yhtä useammasta kerralla tulevasta lapsesta saa kustakin 60 lisäpäivää, jotka voi pitää vanhempainvapaan kanssa päällekkäin tai sen jatkoksi. Molemmat vanhemmat voivat käyttää kaksi vanhempainvapaajaksoa (sairausvakuutuslaki 9 luku 8§). Vanhemmat voivat olla myös osittaisella vanhempainvapaalla, ts. vuorotella lapsen hoidossa tehden 40-60 prosentin työaikaa.

On hyvä olla tietoinen, että vanhempi voi myöhemminkin käyttää työntekijän ja työnantajan vapaata sopimusoikeutta, vuorotteluvapaata sekä työsopimuslain (26.1.2001/55, päivitetty 2015) 4 luvun 7a§:n suomaa oikeutta. ”Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.” Tämä vahva suositus työnantajalle on lisätty työsopimuslakiin vuonna 2011. Kieltäytyessään tällaisesta vapaasta työnantajan tulee perustella päätöksensä.

Lisää 4 luvun 7a§-säännöksestä perusteluineen löytyy hallituksen esityksestä HE 263/2010. Perhevapaiden käytöstä tulee lähtökohtaisesti ilmoittaa työnantajalle kaksi kuukautta aikaisemmin, adoptiotapauksissa kuitenkin niin pian kuin mahdollista (työsopimuslaki, 4 luku, 3a§).

Lisätietoa saat Kelasta, omalta palvelunantajalta tai ottamalla yhteyttä Adoptioperheet-yhdistykseen

  • Jenny Nyman Ahokas
    Jenny Nyman Ahokas toiminnanjohtaja

    Yhteyshenkilö median, edunvalvonnan ja sidosryhmien osalta
    040 538 4652

X