Erityistarpeisuus

Adoption kentällä on havaittu Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, että adoptoidut ja adoptioperheet eivät saa riittävästi apua ja tukea. Adoptiolapset reagoivat hylkäämisiin, menetyksiin ja traumaattisiin kokemuksiin yksilöllisesti ja monin eri tavoin. Adoptoidut lapset, nuoret ja aikuiset voivat oireilla voimakkaastikin, mutta heillä ei välttämättä ole virallista diagnoosia, jota yhteiskunnan tuen saaminen usein edellyttää.

Adoptiolain mukaan adoptoiduilla ja perheillä on oikeus adoption jälkeiseen tukeen missä tahansa vaiheessa myös adoption vahvistamisen jälkeen. Laki määrää, että adoptiovanhemmille on tarjottava mahdollisuus erityisen avun ja tuen tarpeen selvittämiseen tarvittavassa laajuudessa. Adoptio-osaaminen ja perheitä tukevien palveluiden saatavuus vaihtelevat kuitenkin paljon asuinkunnittain, ja erityistarpeen kanssa jäädään usein yksin.

Adoptioneuvonnan antajan on tarvittaessa annettava 24 §:n 1 momentissa tarkoitettua neuvontaa, apua ja tukea myös adoption vahvistamisen jälkeen. Adoptiovanhemmille on lisäksi tarjottava mahdollisuus siihen, että adoptiolapsen ja -perheen erityisen avun ja tuen tarve selvitetään tarvittavassa laajuudessa.

– Adoptiolaki 22/2012

Olemme koonneet näille sivuille erilaista materiaalia ja tietoa adoptioon liittyvästä erityistarpeisuudesta. Saat ymmärrystä trauma- ja/tai laitostaustan mahdollisesta merkityksestä adoptoidun elämään, sekä löydät työkaluja hyvään ja toimivampaan vuorovaikutukseen arjessa.

Lue juttu lapsitoiveen rajaamisesta Adoptiolapsilla on aina erityistarpeita (julkaistu lehdessä Adoptioperheet 2/2022 Terveys)

Kiintymyssuhdehäiriöt

Kiintymyssuhteen kehittyminen on erityinen haaste adoptioperheille. Erilaiset kiintymyskäyttäytymisen ongelmat ovat adoptiolapsilla yleisiä. Lapsen varhaiset kiintymyssuhdemallit vaikuttavat taustalla kaikkiin myöhempiin ihmissuhteisiin. Toisaalta tiedetään, että kiintymyssuhdemalli
muuttuu elämän aikana, ja tätä muutosta voi tukea monin tavoin.

Reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö (RAD, reactive attachment disorder) on lastenpsykiatrinen häiriö, joka kehittyy osalle riittämätöntä hoivaa ja kaltoinkohtelua kokeneista lapsista.
RAD-oireisella lapsella voi tyypillisesti olla myös kielellisen kehityksen ja oppimisen vaikeuksia. Kiintymyssuhdehäiriöstä on mahdollista kuntoutua.

”Jos lapsen kiintymyssuhdehäiriön oireet eivät osoita vähenemisen merkkejä vielä puoli vuotta adoption jälkeen, niitä on syytä lähteä tutkimaan”, kertoo Helena Lapinleimu, Turun yliopiston dosentti ja lastentautiopin kliininen opettaja, (Adoptioperheet-lehti 3/2021).

Varhaisten kiintymyssuhteiden epävarmuus ja hylkäämiskokemukset vaikuttavat jokaisen adoptiolapsen elämään. Tämä on hyvä huomioida sekä perheessä että päivähoidossa ja koulussa.

Kun lapsi ei useammankaan vuoden päästä luota vanhempien pysyvyyteen, taustalla saattaa olla kiintymyssuhdehäiriö. Lue juttu Lapsen kiintymyssuhdehäiriö opetti vaalimaan hyviä hetkiä (Adoptioperheet 2/2022)

Myös artikkeli Kiintymyssuhde lapsen kehityksen säätelijänä voisi kiinnostaa sinua.

Lehtiartikkeleita

Muuta materiaalia

Puhelinneuvontaa

Adoptiokuraattorilta saa kahdenkeskistä, luottamuksellista puhelinneuvontaa, ja hänelle voivat soittaa niin adoptoidut, adoptiota harkitsevat, adoptiovanhemmat tai ammattilaisetkin, halutessaan täysin nimettömästi.

Adoptiokuraattori Anja Wikstedt
Tukipuhelin 050 313 5066
[email protected]

Adoptiokuraattori vastaa arkisin 10-16 välisenä aikana aina kun se on mahdollista sekä myös muina aikoina. Soittoajan voi sopia myös joustavasti illaksi tai viikonlopuksi. Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostitse tai sopia henkilökohtaisen tapaamisen.

Arki toimimaan

ADHD-liitto ry ja Barnavårdsföreningen i Finland r.f. ovat koonneet yhdessä oppaan Arki toimimaan – vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen  (PDF aukeaa uuteen ikkunaan), joka on tarkoitettu erityisesti käyttäytymisen ja/tai oppimisen haasteita omaavien leikki- ja alakouluikäisten
lasten vanhemmille ja lähiaikuisille, jotka haluavat
saada käytännön vinkkejä arkiseen kasvatustyöhönsä.

Oppaasta saa käytännönläheisiä ja ratkaisukeskeisiä ideoita lasten myönteiseen tukemiseen, ja se tarjoaa toimintamalleja arjen tilanteisiin, esim. miten helpottaa pukemista tai ruokailua tai miten lasta voi rauhoittaa riitatilanteissa.

Hyödyllisiä linkkejä:

  • Mielenterveystalon Huolinavigaattori  – valitse valikosta haaste tai oire ja sen vakavuus, sen jälkeen paikkakunta, niin navigaattori ehdottaa palvelua.
  • Minduu – sivusto, jonka kautta voi etsiä juuri sinulle sopivaa psykoterapeuttia, läheltä sinua
  • Barnavårdsföreningenin asiantuntijat neuvovat puhelimitse ja heidän verkkosivuiltaan löytyy vanhemmille suunnattua materiaalia

Elämän käsikirjoituksia

Erityislapsiperheiden arkeen ja seikkailuun tukitoimien viidakossa pohjautuva videosarja korostaa, että perheen ulkopuolisen avun tarvetta ei ole mitään syytä hävetä. Et ole yksin kokemustesi kanssa.

Videoiden tapaustarinat ovat fiktiivisiä, mutta ideat niihin on saatu erityistä tukea tarvitsevien adoptiolasten vanhempien kokemuskuvauksista. Tarinoissa maistuu arki, myötätunto ja vertaisuus.

Näyttelijä Miika Laakso laittaa käsikirjoitusten mutkat suoriksi ja tuo ripauksen kepeyttä vakavien aiheiden keskelle.

Elämän käsikirjoituksia: Miksi auton saa nopeammin huoltoon kuin perheen? 

Mitä tekemistä auton hajoamisella on erityislapsiperheen avun saamisen kanssa? Erityislapsen isä on pohtinut asioiden yhtymäkohtia ja eroavaisuuksia. Allegorisen tarinan sisällön tiivistää reippaalla otteella näyttelijä Miika Laakso.

Elämän käsikirjoituksia: Hävettääkö käydä kuntosalilla?

36-vuotias Mikko kokee pyörittävänsä perhearkea jaksamisensa äärirajoilla. Näyttelijä Miika Laakso poistaa häpeän viitan terapiakäyntien harteilta ja rohkaisee Mikkoa hakemaan apua itselleen.

Elämän käsikirjoituksia: Mikä Villeä valvottaa?

Erityislapsen isä Ville valmistautuu lapsensa C-lausunnon laatimista edeltävään palaveriin. Näyttelijä Miika Laakso tyrmää Villelle neuvoja satelevan käsikirjoituksen ja treenaa kasvolihaksiaan soteviidakkojargonilla.

Erityistarpeita, joille löytyy selkeämpi hoitopolku

Adoptiolapsia voidaan ajatella kaikkia jollain tavalla erityistarpeisina lapsina taustansa vuoksi. Erityistarpeisuudella, ”Special Needs”, viitataan moniin erilaisiin psyykkiseen tai fyysiseen terveyteen liittyviin asioihin.

Tällaisia ovat mm.

  • kehitysviiveet
  • liikuntarajoite
  • sydänongelmat
  • epämuodostumat
  • erilaiset näön tai  kuulon alentumat tai vammat
  • halkiot

Kuten perheeseen syntyneidenkin lasten kohdalla, joskus erilaiset oireet tai häiriöt ilmenevät vasta myöhemmin lapsen kasvaessa.

Diagnoosittomat-hanke

Adoptioperheet ry teetty 2012 kehittämistutkimuksen, jonka mukaan perheet kaipasivat paikallisryhmien kokemusasiantuntijuuden lisäksi ammatillisesti ohjattua vanhempainvalmennusta.

Jäsenistön palautteen pohjalta pilotoitiin viiden kerran mittainen Diagnoosittomat-vanhempainvalmennus. Keväällä 2013 kokoontui Helsingissä seitsemän perheen ryhmä kouluikäisten vanhempia ja syksyllä Tampereella kuusi perhettä, joihin oli adoptoitu lapsi parin vuoden sisällä. Perheryhmien osallistujien palautteesta teetettiin tutkimus (Pilottiryhmiin osallistuneiden kokemuksia Diagnoosittomat-vanhempainvalmennuksesta, tutkimusraportti 2014). Lisäksi Helsingissä ja Tampereella järjestettiin viisi iltaa adoptio-odottajille. Sekä järjestäjien että osallistujien kokemuksen perusteella Diagnoosittomat-vanhempainvalmennus tarjoaa hyvän tilaisuuden jakaa perhetilanteeseen liittyviä kysymyksiä sekä puolison että muun vertaisryhmän kanssa.

Tällainen työskentelymuoto, jossa yhdistyy ammatillinen ohjaus ja vertaistuki koettiin erittäin toimivaksi ja vaikuttavaksi.

Vuonna 2014 keskityttiin Diagnoosittomat-nettikurssin ja muun tukimateriaalin tuottamiseen. Pääsiäisenä 2015 järjestetettiin leirimuotoinen Diagnoosittomat-vanhempainvalmennus Härmän kylpylässä. Diagnoosittomat -hankkeesta syntynyttä materiaalia ja ymmärrystä hyödynnetään yhä yhdistyksen arjen työssä.

X