Kategoria Blogi

Tuoreilla äideillä ja isilläkin on tapana masentua. Synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuu Suomessa jopa yli 7 500 äitiä vuosittain, ja masentuneen äidin puoliso masentuu myös helposti, jos ei saa tukea oloonsa. Harva miettii lasta odottaessaan täysin realistisesti, että äitinä ja isänä toimiminen voi välillä olla äärimmäisen kuormittavaa. Sitä ei voi tietää, ennen kuin lapsi on saapunut arkielämään. Aikuisen aivot surrailevat, psyyke natisee liitoksissaan.

Pohjimmiltaan äiti- tai isämasennuksessa kyse on usein suuresta elämänmuutoksesta, jonka lapsi tuo tullessaan. Lapsi on vaativa, hän käskee huudollaan vanhempia toimimaan heti. Nyt HETI! Omaa aikaa ei enää ole. Kotona on aiempaa enemmän kotitöitä, on yöherätyksiä, väsymystä, uupumusta. Ihmisiin ei jaksa pitää yhteyttä ja alussa tulleet onnittelukukkakimput kuihtuvat, puhelin ei enää pirise. Ihmiset jatkavat elämäänsä toisaalla, heillä on omat kiireensä. Kaiken piti olla niin hyvin.

Vanhempi saattaa tuntea olevansa epäonnistunut äitinä ja isänä, vaikkei vanhemmuus ole sadan metrin pyrähdys vaan maratoni. Lapsi voi olla keskonen, sairas tai vammainen, ja se tuo omat haasteensa. Omat ennakko-oletukset ja uskomukset äitiydestä tai isyydestä ovat saattaneet olla liian korkeat. Kun putoaa korkealta, se sattuu. Lapsi tuo vanhemmilleen suunnatonta rakkauden tunnetta, mutta myös ärsyyntymistä, melkein raivoa, joskus toivottomuuden tunteita. Lapsen tarpeet pistetään omien tarpeiden edelle. Niin tapahtuu ehkä ensimmäistä kertaa elämässä.

Työskentelen Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:ssä, joka auttaa vertaistuella äitejä, joilla on raskausmasennus, synnytyksen jälkeinen masennus tai harvinainen mutta raju lapsivuodepsykoosi. Näiden sairauksien on katsottu liittyvän hormonaalisiin muutoksiin äidin kehossa, joihin aivokemia reagoi epäedullisesti osalla äideistä, mutta ei siis kaikilla. Mutta on paljon muitakin syitä, miksi ”vanhemmuusmasennus” voi tulla, ja ne voivat koskettaa ketä tahansa äitiä ja isää.

Unen puute voi sanalla sanoen tehdä hulluksi. Uni menee sekaisin ehkä siksi, että lapsi valvottaa, tai siksi että elämänmuutos kaihertaa herkkää mieltä. Hereillä pitäminen on perinteinen oikea kidutuskeino. Uniongelmiin kannattaa hakea apua heti, kun huomaa sen, ettei nyt taida ollakaan kyseessä satunnainen vaikeus nukahtaa. Väsymys, uupumus ja masennus ovat kuin liukuvärijatkumo, ei niinkään selkeärajainen blokki erilaisia tuntemuksia. Masennustakin voi olla lievää, keskivaikeaa ja vaikeaa.

Synnytyksen jälkeisen masennuksen osasyitä ovat monesti äidin oman lapsuuden ongelmalliset ihmissuhteet. Niitä joudutaan joskus pyörittelemään psykoterapiassa vuosikausia. Kenellä meillä on ollut täysin rikkumattoman aurinkoinen lapsuus? Lapsuus kuin pyhäpäivä. Monella on tietämättään myös geneettisperäistä masennusalttiutta, ja uusi elämänvaihe voi laukaista masennuksen.

Masentuneen vanhemman vuorovaikutuksessa lapsen kanssa voi olla hankaluuksia. Hankaluudet voivat näkyä lapsessa, minkä aikuinen taas näkee ja kokee negatiivisena. Syyllisyys, häpeä ja erilaisuuden tunne alkavat nakertaa mieltä. Kierre kannattaa katkaista mahdollisimman pian, ja hakea apua terveydenhuollosta ja vertaisilta.

On tärkeää tuntea itsensä hyvin, niin hyvin, että tietää, milloin tarvitsee apua ja tukea. Masennus on sairaus, josta paranee. Me Äimässä teemme joka päivä töitä, jotta kärsivien äitien ja puolisoiden olisi parempi olla ja tapahtuisi paranemisen ihme.


Kirjoittaja Leena Honkavaara työskentelee vapaaehtoistyön ja viestinnän koordinaattorina Äimä ry:ssä.

Adoptiovanhemmat hyötyvät keskinäisestä vertaistuesta (katso missä kokoontuu sinua lähin ryhmä, tai tule juttelemaan verkkoon), joskus helpottaa nähdä muita vanhempia samankaltaisissa tilanteissa ja vaihtaa kokemuksia. Voit myös soittaa Adoptiokuraattorille ja keskustella luottamuksellisesti, tai ottaa yhteyttä adoption neuvonnanantajaan – he auttavat myös lapseksiottamisen prosessin jälkeen.

X