Kategoria Blogi

Viime aikoina olemme nähneet ja kuulleet paljon keskustelua syntyvyyden dramaattisesta vähenemisestä. Onko tässä ajassamme jotain, joka nostaa perheellistymisen kynnyksen ylivoimaisen suureksi? Kysytään voiko yhteiskunta tehdä jotain, antaa oman tukensa, tai etsitään syitä epävarmasta työelämästä, nykyelämän hektisyydestä.

Syitä on varmasti monia. Nuoret aikuiset haluaisivat olla hyviä vanhempia ja he kysyvät ehkä itseltään: riitänkö minä? Tätä pohtivat sekä naiset että miehet.

Isyys on valtava kokemus siihen uskaltautuville. Isyyden kokemuksia voi saada myös muiden kuin omien lasten (biologisten tai adoptoitujen) kanssa. Varaisähahmona voi olla sukulaisten ja ystävien lapsille tai urheilujunioreille. Maailma on täynnä isyyden tarvetta, tarvetta läsnäoleville aikuisille.

”Isyys on hämmästystä, ihmettä” – isänä 8 v.

Isyyden mahdollisuutta omalla kohdallaan pohtiville haluaisin sanoa vain tämän: uskalla ajatella isyyttä omana itsenäsi, sillä jokainen olisi omanlaisensa isä. Älä anna ympäröivän maailman ratkaista tätä kysymystä, älä täytä vanhempiesi toiveita, älä mieti yhteiskunnan antamaa tukea tai sen puutetta, älä murehdi maailmantilannetta tai kuuntele kavereiden perhehuolia, älä vertaile elämääsi muihin.

”Isyys on pelkoa. Kaikkeen ei voi vaikuttaa, lasta ei voi suojella kaikelta” – isänä 8 v.

Oli ratkaisusi sitten elämä biologisen lapsen tai adoptiolapsen isänä tai elämä ilman lapsia, tärkeintä on tehdä oma päätös ja elää itsensä näköistä elämää.

Elämä voi olla hyvää niin monella tapaa. Isän ja miehen jälki lapsen elämään voi tulla hyvinkin erilaisia polkuja pitkin, erilaisten kohtaamisten lahjana. Niitä jälkiä jokainen lapsi tarvitsee kaikkina tulevina vuosinaan.

”Isyys on silmät onneen avaava” ­– isänä 2 v.

Anja Ojuva, toiminnanjohtaja, Interpedia


Aikaisemmin lehdessämme ilmestynyt palvelunantajien palsta julkaistaan nyt blogikirjoituksena. Vuoden 2019 neljäs jäsenlehtemme numero on omistettu miehille.

X