Millainen mielikuva sinulla on adoptiolapsista? Tullessani viime vuonna töihin Adoptioperheet ry:lle en ollut itse ajatellut asiaa sen kummemmin. Sitten aloitin työt ja osana perehtymistä luin noin neljä vuosikertaa Adoptioperheet-lehteä ja siihen joukon adoptioaiheisia kirjoja päälle. Surffasin myös netissä ja luin kaikenlaista keskustelupalstoista ja blogeista perheaikaa.fi-sivuston artikkeleihin. Tulin tutuiksi muun muassa termien kiintymyssuhdehäiriö, traumatausta ja erityistarveadoptio kanssa. Ymmärsin, että adoptiovanhemmilta vaaditaan kannattelevaa vanhemmuutta, tunne- ja kulttuuriälykkyyttä sekä kykyä nähdä lapsen käyttäytymisen taakse. Sen jo tiedostin, ettei lapsen biologisista vanhemmista tiedetä välttämättä mitään, mutta vasta nyt ymmärsin, että esimerkiksi lapsen todellinen terveydentila saattaa selvitä vasta kauan Suomeen kotiutumisen jälkeen. Tai että tarkasteltaessa Kelan maksamia perhe-etuuksia adoptioperheet ovat täysin epätasa-arvoisessa asemassa verrattuna perheisiin, joihin syntyy lapsia.
Tutustuessani adoptioprosessin kulkuun tajusin lisäksi, että kaikki tämä vyöryy myös adoptioneuvonnassa olevien tajuntaan. Ei huhhuh. Kuka tähän oikein ryhtyy?
Sitten vierailin eräässä maatapaamisessa ja tutustuin muutamaan yhdistyksen paikallisryhmistä. Kohtaamani lapset eivät olleetkaan traumatisoituneita ongelmapesiä, joita supervoimin varustetut vanhemmat kuntouttivat jaksamisena rajoilla (hieman kärjistettynä). Tavatessani kasvokkain niin adoptoituja kuin heidän vanhempiaankin asiat löysivät taas mittasuhteet ja näin perheitä, joissa perheenjäseninä oli ihan tavallisia lapsia ja vanhempia. Eihän tämä nyt olekaan yhtään niin hankalan oloista.
Kun mopo mielikuvineen lähtee keulimaan, on hyvä käydä vierailulla todellisuudessa. Suosittelen lämpimästi samaa kaikille adoptioneuvonnassa oleville. Turvallista suhteellisuudentajua tuo adoptioperheyteen tutustuminen muutenkin kuin paperilla, netissä ja neuvontatapaamisissa, koska adoptio on aina osa lasta, mutta ei koskaan määritä häntä kokonaan.
Kirjoittaja Julia Kurki on työskennellyt Adoptioperheet ry:ssä keväästä 2014, ensin järjestötyöntekijänä sukeltaen samalla adoptioperheiden maailmaan ja maaliskuusta 2015 vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina. Sukellus jatkuu edelleen.
