Kategoria Blogi

Tunteita laidasta laitaan. Eron katkeraa surua ja suurta jälleennäkemisen riemua.

Aamu alkoi kauan odotetulla Ethembenin lastenkotivierailulla. Hotellista lähti kolme jännittynyttä perhettä – mitä meitä odottaa ja miten pojat suhtautuvat näkemäänsä. Pojilla ehkä toiset mietteet.

Ethembeniin saavuttuamme meidät ympäröi vaahtosammuttimen kokoiset pikkuihmiset, kädet ylhäällä pyytäen syliin sanomalla ”mama, up”, vaikka heitä opettiin kutsumaan vieraita tätejä termillä ”aunt”. Alkukankeuden jälkeen löysimme paikkamme pikkuihmisten kanssa. Nautimme erittäin paljon yhdessäolosta, lasten sylissäpitämisestä sekä leikittämisestä. Jokainen poika löysi itselleen sielunsisaruksen. Erittäin surullista oli jättää nämä ihanat pienet ihmiset. Paluumatka hotellille oli mietteliäs. Vierailu lastenkodissa avasi silmät siihen, miksi ihmiset adoptoivat lapsia.

Suomen suurlähetystössä oli meillä hieno vastaanotto esittelyineen ja kestityksineen. Saimme paljon uutta tietoa, mutta lapsille oli tärkeintä saada vallata suurlähetystön uima-allas. Riemua riitti ja ääntäkin oli riittävästi. Mukava yllätys oli lähetystön työntekijän lasten osallistuminen uima-allasjuhliimme.

Suurlähetystöstä ajoimme Moyo-ravintolaan Zoo Laken vieressä. Ravintolassa odottivat kunniavieraamme, paikalliset lastensuojelun virkailijat jotka aikoinaan ovat aktiivisesti olleet osallisina adoptioprosesseissamme. Aikuiset nauttivat hyvästä ruuasta ja lapset paikan tarjomista muista aktiviteeteista.

Kirjoittajina kaksi äitiä ja poika 17v.

X