
Kirja-arvostelu 29.7.2003
Adoptiosta suoraan ja symbolisesti
Ingvor Goyeryd ja Leif E. Eriksen: Sarika, tyttö Intiasta (Pyret).
Suom. Riitta Oittinen. Pieni Karhu. 32 s. 14 e.
Christel Rönns: Pärlemo får ett hem. Helmi saa kodin. Söderström &
co. Otava. 32 s. 17 ja 19,50 e.
Kaksi kuvakirjaa kertovat kansainvälisestä adoptiosta, eli suurta
puutetta lastenkirjamarkkinoilla on vähän poistettu.
Ruotsalainen Sarika, tyttö Intiasta on (kuten odottaa saattaa)
realistinen ja informatiivinen kuvaus Intiasta adoptoidun tytön
tarhapäivästä, pintaan pyrkivistä ennakkoluuloista ja niiden
poistamisesta.
Kun Sarikan ja hänen vanhempiensa ihonvärin eroa kummastellaan,
avuksi löytyy valokuva-albumi, joka kertoo miten tyttö aikanaan
haettiin lastenkodista uuteen, omaan perheeseen.
Itävä rasistisuus häipyy, kun tietoa jaetaan tarpeeksi, ja samalla
Sarikan itsetunto kohenee.
Kirjan lopussa on vielä tietoisku kansainvälisestä adoptiosta ja
tahoista, jotka sitä edistävät. Toivottavasti Pieni Karhu
-kustantamo käännättää myös jatko-osan, jossa Sarika lähtee käymään
Intiassa.
Christel Rönnsin Pärlemo/Helmi on kuitenkin vielä hurmaavampi
tuttavuus. Lapsettomien norsujen adoptiomatkaa pohjoiseen sirkukseen
kuvataan dramaattisesti: orpo valkea norsuvauva kituu häkissä,
kunnes vanhemmat pääsevät hänen luokseen.
Pohjoisen ja etelän vastakkaisuus käännetään taitavasti päälaelleen,
ja kuvat vain korostavat kontrasteja. Savannin valo on yölläkin
aivan erilaista kuin pohjoisen suurkaupungin sysipimeys.
Eläintarinaan on hienosti upotettu samat adoptioon ja erilaisuuteen
liittyvät kysymykset ja epäilyt, jotka löytyvät realistisesta
Sarika-kirjasta. Myös tärkein on mukana: sen kokemuksen
välittäminen, että oman lapsen löytäminen toiselta puolelta maailmaa
on vanhemmille suuri ihme.
Suvi Ahola
Tiistaina 29. heinäkuuta 2003
SUVI AHOLA / Helsingin Sanomat



Edellinen sivu
| Sivun alkuun |
Tulosta tämä
sivu
|
 |
 |