Lähetä meille kysymyksiä toimisto(at)adoptioperheet.fi

Kyseessä ei ole ajantasainen kysymys-vastauspalsta, mutta todennäköisesti sama asia askarruttaa jotakuta toistakin! Muista myös, että tilanteet muuttuvat aika ajoin ja kaikki tiedot on aina tarkistettava adoptioneuvonnan antajalta tai palvelunantajalta, kun ne tulevat itselle ajankohtaisiksi.

Olen kiinnostunut adoptiosta, miten prosessi aloitetaan?

Jos adoptiopäätös on tehty, kannattaa pikimmiten ilmoittaa itsensä neuvontajonoon, sillä odotusaika neuvontaan pääsemiseksi saattaa olla paikkakunnasta riippuen kuukausia, jopa vuoden. Adoptioneuvonta on lakisääteistä ja hakijoille ilmaista. Sen antaa joko oman kunnan sosiaaliviranomainen tai ostopalveluna Pelastakaa Lapset ry. Ensimmäiseksi kannattaa siis soittaa oman kunnan sosiaalivirastoon ja kysyä, miten adoptioneuvonta on ko. kunnassa järjestetty.

Heti alkuvaiheessa kannattaa tilata infomateriaali kaikilta kolmelta palvelunantajalta: Helsingin kaupunki, Interpedia ry ja Pelastakaa lapset ry. Yhteystiedot löydät linkkisivumme kautta. Adoptioperheet ry voi tukea odotuksen aikana monin tavoin, mm. neljä kertaa vuodessa ilmestyvässä lehdessä on paljon tietoa ja omakohtaista kokemusta adoptioprosessin eri vaiheista. Yhdistyksellä on myös ryhmiä kymmenillä paikkakunnilla ympäri Suomen. Jäseneksi liittyminen käy helposti nettisivujemme kautta.

Mitä adoptiovanhemmilta vaaditaan?

Laki lapseksiottamisesta (8.2.1985/153, HUOM. adoptiolain päivitystyö on käynnissä 2010/2011, muutoksia saattaa olla tulossa) sanoo, että adoptiovanhemman tulee olla 25 vuotta täyttänyt ja muut kuin puolisot eivät voi yhdessä adoptoida lasta (perheensisäiset adoptiot ovat poikkeus tästä). Tämä tarkoittaa sitä, että avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät eivät voi adoptoida lasta yhdessä, sen sijaan periaatteessa yksin adoptoiminen on mahdollista. Kaikki muut seikat ovat vähemmän yksiselitteisiä ja on neuvontaa antavan sosiaalityöntekijän tehtävä arvioida niiden vaikutusta hakijan/hakijoiden kykyyn toimia vanhempana. Periaatteessa adoptiovanhemmilta ei vaadita erityisiä kykyjä tai ominaisuuksia, eikä ulkoisten puitteidenkaan odoteta poikkeavan muista lapsiperheistä.

Luovuttavilla mailla on omia vaatimuksia hakijoiden suhteen. Ikä, avioliiton kesto, terveys ym. seikat vaikuttavat siihen, mitkä maat voivat tulla kyseeseen. Näistä saa tietoa palvelunantajilta.

Adoptioneuvontaa antava sosiaalityöntekijä tuntuu tietävän kovin vähän adoptiosta, mitä tehdä?

Jokainen joutuu joskus työssään tilanteeseen, jossa tehtävä tulee eteen ensimmäistä kertaa. Sosiaalityöntekijä voi hankkia lisätietoa mm. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaasta ottolapsineuvonnan antajalle (www.edita.fi), hän voi tilata materiaalia palvelunantajilta ja Adoptioperheet ry:ltä ja edellä mainittujen tahojen lisäksi soittaa adoptiokuraattorille tai kokeneemmille adoptioneuvonnan antajille.

Virallisen adoptioneuvonnan lisäksi hakijoiden kannattaa etsiä tietoa liittymällä yhdistyksiin, käymällä valmennuskursseilla ja tapaamisissa, jotka antavat samalla hyvän kontaktiverkoston tulevaisuutta silmällä pitäen. Nettisivuiltamme voi tilata kattavan Infopaketin ja löydät myös laajan kirjalistan, joiden avulla tietoa voi kartuttaa.

Pitääkö olla todistus lapsettomuudesta tai käydä lapsettomuushoidoissa ennen kuin voi adoptoida?

Ei. Biologinen lapsettomuus ei ole edellytys adoptioprosessille, eikä mikään taho Suomessa voi vaatia lääkärintodistuksia lapsettomuudesta tai hoidoissa käymisestä. Jotkut kontaktit ulkomailla voivat vaatia lapsettomuustodistuksen, mutta suuri osa kontakteista hyväksyy myös perheet, jotka lähtevät suoraan adoptioon tai joissa on ennestään biologisia lapsia.

Kuinka todennäköistä on saada hylkäävä päätös lautakunnasta?

Adoptiolautakunta antaa hylkäävän päätöksen äärimmäisen harvoin. Vuonna 2001 lupa myönnettiin kaikille hakijoille ja vuonna 2002 yksi hakemus sai hylkäävän päätöksen, 2003 ja 2004 hylättiin neljä hakemusta, ja vuonna 2005 evättiin kuusi hakemusta (Adoptiolautakunnan vuosikertomukset).

Odotusaika tuntuu pelottavan pitkältä, miten sen voisi käyttää parhaiten hyödyksi?

Odotusaika on tosiaan useimmiten melko pitkä. Lisäksi tilanteet voivat muuttua prosessin aikana ja odotus entisestään venyä hakijoista riippumattomista syistä. Silloin ovat läheisten lisäksi hyvänä tukena muut adoptioperheet ja –odottajat, jotka saman kokeneina ymmärtävät usein parhaiten. Kannattaa siis jo alkuvaiheessa liittyä yhdistyksiin ja käydä tapaamisissa, tutustua aktiivisesti muihin.

Lisäksi odotusaika kannattaa käyttää hyväkseen lukemalla ja käymällä luennoilla, sillä lapsen tulon jälkeinen aika voi olla niin intensiivistä, että valmistautumisesta voi olla paljon hyötyä. Toki vanhemmaksi opitaan olemalla ja elämällä lapsen kanssa, mutta etukäteisvalmentautumisesta ei ole haittaa.

Onko yhdistys tarkoitettu kotimaasta adoptoitujen perheille?

Kyllä. Adoptioperheet ry on perustettu kaikkia adoptioperheitä ja adoptiota harkitsevia varten. Vaikka adoptoitu lapsi ei vaihtaisi kieltä tai kulttuuria, on taustalla monia samoja kysymyksiä kuin ulkomailta adoptoitujen perheissä. Kotimaasta adoptoitujen perheet ovat tervetulleita kaikkiin tilaisuuksiimme ja lisäksi on järjestetty myös omia tapaamisia.
Kysy lisää toimisto(at)adoptioperheet.fi

Onko yhdistys tarkoitettu adoptoiduille itselleen?

Kyllä. Toisataiseksi toimintaa suoraan nuorille tai aikuisille adoptoiduille on ollut hyvin vähän. Pidämme tärkeänä, että toiminta lähtee kohderyhmästä itsestään. Olemme valmiita tarjoamaan tiloja sekä järjestely- ja tiedotusapua adoptoitujen omaan toimintaan. Jos sinulla on ideoita, ole yhteydessä meihin!
toimisto(at)adoptioperheet.fi
Teemme yhteistyötä myös 2009 perustettujen aikuisten adoptoitujen yhdistysten kanssa: Kansainvälisesti adoptoidut aikuiset ry (KAA ry) ja VIA rf.

Haluan antaa lapseni adoptoitavaksi, miten minun tulee toimia?

Kunnan sosiaaliviranomainen tai Pelastakaa lapset ry auttavat tässä tilanteessa. Laki ja asetus antavat perustietoa asiasta (HUOM. adoptiolakia ollaan uudistamassa 2010/2011). Suomessa on voimassa ns. vahva adoptio, joka tarkoittaa, että juridiset siteet katkeavat kokonaan biologisen vanhemman ja lapsen välillä, ja adoptio on purkamaton, kun se on virallisesti astunut voimaan. Kannattaa kysyä sosiaalityöntekijältä myös ns. avoimesta adoptiosta ja lapsen sijoittamisesta sijaisperheeseen, jolloin yhteydenpito lapseen on mahdollista.

Miksi minun asuinalueellani ei ole mitään toimintaa?

Adoptioperheet ry:n toiminta on alkanut ja se perustuu yhä edelleen vapaaehtoistoimintaan. Yhdistys työllistää tällä hetkellä yhden kokopäiväisen ja yhden osapäiväisen toimistotyöntekijän, joiden toimenkuvaan kuuluvat mm. infopaketti, lehti ja edunvalvontatyö sekä erilaisiin verkostoihin osallistuminen. Muut toiminnot ovat oman työnsä ohella toimivien aktiivien varassa.

Jos kaipaat omalle alueellesi toimintaa, voi yhdistys auttaa alkuun pääsemisessä. Voimme julkaista lehdessä ja nettisivuilla ilmoituksen, jolla etsitään muita innostuneita. Voimme myös antaa toimiviksi havaittuja vinkkejä toiminnan pyörittämiseen sekä muiden vetäjien yhteystietoja. Julkaisemme tietoja tapaamisista niin lehdessä kuin tapahtumakalenterissa. Verkostoituminen kannattaa - yhdessä toimiminen on hauskaa!