Olet täällä

Medialle

Hyvä toimittaja,
teemme mielellämme yhteistyötä median kanssa ja yritämme etsiä sopivia haastateltavia. Toivottavasti löydät näiltä sivuilta tarvitsemaasi taustatietoa adoptiosta. Tarvitessasi yksityiskohtaisempia tietoja voit olla meihin suoraan yhteydessä.

Adoptioperheet ry haluaa olla jäsenistönsä lisäksi kumppani koko adoptiokentällä sekä edistää adoptioperheiden hyvinvointia ja voimautumista. Tehtävämme on tuoda perheiden ääni ja tarpeet adoptiokentän kehittämiseen.

Sosiaalinen pääoma, joka muodostuu adoptiovanhemmille kertyneestä kokemuksesta, on yhdistyksen merkittävin voimavara. Vertaistukitoiminta perustuu ennen muuta tasavertaisuuteen, kokemuksiin perustuvaan asiantuntijuuteen sekä ihmissuhteisiin.  Toiminnassa on mukana myös adoptioäitejä ja -isiä, jotka ovat eri alojen ammattilaisia, kuten psykologeja, psykiatreja, erityispedagogeja ja sosiaalityöntekijöitä. Heidän osaamisensa on tärkeää yhdistyksen toiminnan kehittämisessä. Vertaisammattilaisilla yhdistyy ammatillinen osaaminen kokemukselliseen ymmärrykseen adoptiosta.

Adoptioon liittyy erityispiirteitä, mutta suuri osa adoptioperheistä elää tavallista perhe-elämää. 
Adoptioprosessien kestot vaihtelevat hyvin paljon riippuen kohdemaasta (kansainvälinen adoptio) ja hakijan/hakijoiden määrittelemistä lapsitoiveista. Kotimaan adoptioissa lapsi on yleensä parin kuukauden ikäinen. Johtuen luovuttavien maiden kehittyvistä oloista ulkomailta tulevat lapset ovat yleensä vähintään leikki-ikäisiä ja saattavat olla erityistarpeisia.

Kesällä 2012 adoptiolaki uudistui. Siinä on uutta mm. kotimaisten adoptioiden luvanvaraisuus ja ns. avoin adoptio (adoptoidun lapsen oikeus yhteydenpitoon aikaisempaan vanhempaan). Ennen vuotta 1980 adoptoitujen henkilöiden juridista asemaa parannettiin. Keskusviranomainen siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöstä Valviraan, jonka adoptiolautakunnan täysistunnossa yhdistys on edustettuna.
 

Suomessa syntyneitä lapsia adoptoidaan edelleen noin 30 - 50 vuosittain. 

Suomi on kohtuullisen nuori toimija kansainvälisen adoption vastaanottajamaana. Vielä 1970-luvun alussa Suomesta myös adoptoitiin runsaasti lapsia ulkomaille, lähinnä muihin Pohjoismaihin.


Ruotsissa on 50000 adoptoitua, joista noin puolet on aikuisia, vastaavasti Suomessa ulkomailta adoptoituja on noin 4000 ja heistä vasta tuhatkunta on täysi-ikäisiä.